Kukapa ei olisi tuntenut hyvinvoinnin aaltoa ensimmäisten työpäivättöminä? Tiede vahvistaa, että tämä tunne ei ole vain illuusio: useammin pidettävät tauot vuoden aikana todella suojaavat stressiltä ja masennukselta.
Seitsemän sulkeita henkisen tasapainon säilyttämiseksi
Useiden tutkimusten , erityisesti Pittsburghin yliopiston tutkimuksen, mukaan ihanteellinen lomien määrä optimaalisen mielenterveyden kannalta on… seitsemän vuodessa. Amerikkalaiset tutkijat seurasivat useita tuhansia osallistujia useiden vuosien ajan ja havaitsivat suoran yhteyden matkustustiheyden ja psyykkisen terveyden välillä. Niillä, jotka pitivät vähintään seitsemän lomajaksoa – olipa kyseessä sitten pitkät viikonloput tai pidemmät matkat – oli 30 % pienempi masennuksen riski.
Myös heidän kortisolitasonsa, stressihormoni, olivat alhaisemmat ja heidän mielialansa vakaammat. Nämä toistuvat tauot toimivat "tunnetasojen nollauksina", jotka auttavat katkaisemaan kroonisen väsymyksen kierteen.
Säännöllisten taukojen fysiologiset ja emotionaaliset hyödyt
Lyhyilläkin lomilla on mitattavissa oleva vaikutus kehoon: ne alentavat verenpainetta, parantavat unenlaatua ja vahvistavat tunteiden säätelyä. Tutkijat selittävät, että pelkkä maiseman vaihtaminen stimuloi aivojen palkitsemisreseptoreita, mikä lisää dopamiinin ja serotoniinin tasoja, jotka ovat välttämättömiä hyvän mielialan kannalta. Jopa lähestyvän loman odotus riittää joskus lievittämään työperäisen stressin vaikutuksia.
Miksi useat lyhyet lomat ovat parempia kuin yksi pitkä matka
Toisin kuin yleinen uskomus, jonka mukaan yksi pitkä matka vuodessa riittää lataamaan akkuja, tutkimukset osoittavat, että on hyödyllisempää jakaa useita lyhyitä lomia pitkin vuotta. Nämä tauot keskeyttävät rutiinin ja mahdollistavat vuorokausirytmin tasapainottamisen, jota usein häiritsee ylityö. Lyhyt tauko on siksi parempi kuin pitkät kuukaudet ilman lepoa: se ylläpitää henkistä selviytymiskykyä ja pitkän aikavälin tuottavuutta.
Lataa akkusi menemättä välttämättä kauas
Maailman toiselle puolelle matkustaminen ei ole välttämätöntä: yksinkertainen digitaalinen detox, viikonloppu luonnossa tai muutama päivä lähikaupungissa tuottaa jo konkreettisia hyötyjä. Tutkijat korostavat psykologisen tauon merkitystä enemmän kuin fyysisen ympäristön merkitystä: hidastamista, kävelyä, nauramista, luonnonvalolle altistumista. Nämä yksinkertaiset teot auttavat ehkäisemään loppuunpalamista.
Nämä tutkimukset siis toistavat keskeisen asian: mielenterveyttä ei ylläpidetä ainoastaan suorituksella tai urheilulla, vaan myös levolla ja rentoutumisella. Lomat eivät ole ylellisyyttä, vaan perustavanlaatuinen psykologinen ja biologinen vipuvarsi. Vaikka seitsemän matkaa vuodessa ei ehkä ole mahdollista, säännöllisten taukojen – todellisten hengähdystaukojen – pitäminen on jo itsessään hyödyllistä.
