Ajan tarkistaminen puhelimesta tai kellosta vaikuttaa harmittomalta. Silti tämä yksinkertainen teko paljastaa, miten aivomme hallitsevat myöhemmin suoritettavia toimintoja. Psykologit kutsuvat tätä aikaperusteiseksi prospektiiviseksi muistiksi, joka tarkoittaa kykyä muistaa tehdä jokin asia tiettyyn aikaan. Äskettäin tehty tutkimus osoittaa, että tärkeää ei ole niinkään se, kuinka usein tarkistamme ajan, vaan pikemminkin se, miten ja milloin teemme sen.
Miksi tutkijat kiinnostuivat kellosta
Tutkijat halusivat ymmärtää, miksi jotkut ihmiset kunnioittavat aikaan liittyviä aikomuksiaan paremmin kuin toiset, ja miksi tämä kyky heikkenee iän myötä. He keskittyivät ajan seurantaan – hetkiin, jolloin tarkistamme kellosta, onko oikea aika toimia. Heidän johtopäätöksensä on yllättävä: strategialla on enemmän merkitystä kuin tiheydellä.
Lähellä todellista elämää oleva kokemus
Tutkimukseen osallistui 223 aikuista, jotka olivat iältään 19–86-vuotiaita, ja heidän oli muistettava painaa näppäintä 60 sekunnin välein. Kello oli näkyvissä ja vapaasti saatavilla, kuten arkielämässäkin. Tutkijat analysoivat kellonkatseiden kokonaismäärää ja sitä, kuinka keskittyneitä katseet olivat tai eivät olleet juuri ennen tärkeää hetkeä.
Mitä tapasi tarkastella aikaa paljastaa
Tulokset ovat selkeitä. Parhaiten suoriutuvat eivät ole ne, jotka tarkistavat aikaa useimmin, vaan ne, jotka tarkistavat sen ensisijaisesti määräajan lähestyessä. Ajan jatkuva tarkistaminen voi heijastaa häiriötekijöitä tai ahdistusta parantamatta tehokkuutta. Toisaalta kohdennettu tarkistus osoittaa hyvää huomionhallintaa ja kykyä ennakoida.
Iän rooli ajanhallinnassa
Tutkimus osoittaa myös, että ikään liittyvä suorituskyvyn lasku selittyy suurelta osin ajanseurantatapojen muutoksella. Yli puolet havaituista eroista liittyy vähemmän strategiseen tarkkailuun. Tämä tarkoittaa, että iän myötä ei muutu ainoastaan muisti, vaan myös tapa, jolla synkronoidumme ajan kanssa, ja tätä strategiaa voidaan kehittää.
Mitä tämä muuttaa arkielämässä
Arkielämässä nämä tulokset kannustavat meitä tarkastelemaan omaa suhdettamme kelloon. Ajan tarkistaminen ilman suunnitelmaa ei oikeastaan auta. Toisaalta ajan katsomisen ajankohdan päättäminen tai ulkoisiin muistutuksiin luottaminen voi vapauttaa huomiomme.
Lyhyesti sanottuna ajan tarkistaminen ei ole vain refleksi. Se on hienovarainen mutta voimakas osoitus siitä, miten hallitsemme aikaa ja tulevaisuuden aikomuksiamme. Todellinen kysymys ei ole se, kuinka usein tarkistat ajan, vaan milloin ja mihin tarkoitukseen.
