Jessica Alba tarkastelee kriittisesti menneisyyttään 2000-luvun glamour-ikonina, erityisesti kohtausta, jota hän nyt pitää "nöyryyttävänä". Tämä kiusallinen hetki kertoo paljon siitä, miten käsitys näyttelijöistä ja naispäähenkilöistä on kehittynyt elokuvissa.
Kulttikohtaus… jota hän katuu
Näyttelijä muistelee kohtausta ”Fantastic Fours” -elokuvassa, jossa hänen hahmonsa Sue Stormin on riisuttava vaatteensa tullakseen täysin näkymättömäksi. Aikoinaan ”hauskana ja lumoavana hetkenä” esitetty kohtaus näyttää nyt hänelle ”puhtaalta tekosyyltä riisua itsensä”. Jessica Alba selittää, että hän pelkäsi kuvauksia viikkojen ajan, tuntien itsensä paljastuneeksi, tuomituksi ja alistetuksi omaksi kehokseen, kaukana siitä monimutkaisesta sankarittaresta, jonka hän oli kuvitellut.
Henkilökohtainen epämukavuus ja seksistinen teollisuus
Konservatiivisesta perheestä kotoisin oleva ja itseään vaatimattomaksi kuvaileva hän tunnustaa kokeneensa tämän hetken "nöyryyttävänä" tosielämässä ja tunteneensa epämukavuutta, joka jatkuu edelleen. Anekdootin taustalla hän viittaa miesnäkökulman hallitsemaan elokuvateollisuuteen, jossa rohkeuden kohtaukset on varattu miehille, kun taas naishahmot on seksualisoitu. Hänen todistuksensa havainnollistaa kuilua sen välillä, mitä nuori näyttelijä hyväksyy järjestelmän paineen alla, ja mitä hän ajattelee siitä myöhemmin, enemmän jälkiviisaasti ja voimakkaammin.
Muuttuvan aikakauden puheen symboli
Jessica Alba muistelee ihailleensa sarjakuvissa Sue Stormia: rohkeaa, äidillistä mutta itsevarmaa naista, jolla oli vahva moraalinen kompassi ja aito ääni tiimissä. Hän uskoo, että tämä potentiaali tukahdutettiin ohjaajan valinnoilla, jotka muuttivat sankarittaren inspiroivasta hahmosta halutuksi kohteeksi. Hän korostaa, että onneksi naisten esitystapa on kehittynyt siitä lähtien, ja yhä useammat supersankarihahmot on kirjoitettu täysin kehittyneinä hahmoina, eivätkä vain "visuaalisina rekvisiitoina".
Jessica Alban sanat auttavat lopulta kyseenalaistamaan 2000-luvun normeja, joissa glamour-ikonin asema näytti olevan erottamaton osa menestystä. Nykyään hän vaatii oikeuttaan asettaa omat rajansa ja muistuttaa meitä siitä, ettei mikään "kultti-imago" ole jatkuvan nöyryytyksen hinnan arvoinen.
